RAVINTOLA, SOSIAALISUUS JA KULTTUURISET ERONTEOT. (Finnish)

The Restaurant, Sociability and the Making of Cultural Differences. (English)

Restaurants are focal stages of sociability. This article investigates the identifications and distinctions between us and them, made by people talking about their own behaviour in restaurants, and the restaurants they like and dislike. The data consists of 117 interviews with 23-35 -year old young adults who work in business or administration. The method applies classification analysis and is influenced by the structuralist, semiotic, and rhetoric traditions. The analysis shows that the interviewees' classifications are dominated by distance taken from superficial restaurants. The interviewees distinguish themselves from superficial places by classifying their interaction as false and stiff; and contrary to genuine and relaxed sociability. With these distinctions the interviewees do not aim to distinguish themselves upwards. Instead, they define themselves `downwards' as ordinary people by separating themselves from people who fake, pretend and are too faddish. This opposition to superficiality and emphasis on authenticity is a reminiscent of Rousseau's criticism of artificial needs. The interviewees seem to define sociability in restaurants in a way that valorises the virtues of ordinariness and modesty The results of the study speak for the persistence of the norm of equality, inherited from the peasant culture, rather than for the strength of the middle class culture which emphasises taste hierarchies. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Ravintolat ovat keskeisiä sosiaalisuuden näyttämöitä. Artikkelissa tutkitaan, millaisia samastumisia ja erontekoja meihin ja muihin ihmiset tekevät, kun he puhuvat omasta ravintolakäyttäytymisestään sekä viihtyisistä ja epäviihtyisistä ravintoloista. Aineistona käytetään 11 7:ää 23-35-vuotiaiden, talouden ja hallinnon alalla työskentelevien nuorten aikuisten haastattelua. Menetelmänä sovelletaan luokitte luj en analyysia, johon otetaan vaikutteita strukturatistisista, semioottisista ja retorisista perinteistä. Analyysi osoittaa, että haastateltavien me ja muut-erontekoja hallitsee rajankäynti pintaliitopaikkoihin. Haastateitavat erottautuvat pintali itopaiko i sta luokittel emal Ia näiden sosiaalisuuden teennaiseksi ja jäykäksi aidon ja rennon seurallisuuden vastakohtana. Näiden erontekojen avulla he eivät niinkään pyri erottautumaan ylöspäin, vaan pääsättntöisesti määrittelevät itsensä "alaspäin" tavallisiksi ihmisiksi ottamalla etäisyyttä niistä, jotka hienostelevat, teeskentelevät ja ovat liian muodikkaita. Haastatteluissa ilmenevä pinnallisuuden vastustaminen ja aitouden korostaminen muistuttaa Rousseaun "turhien tarpeiden" kritiikkiä. Haastate Itavat vai kuttavat raj aavan ravi nto lasos iaalisuuden elämänalueeksi, jossa tavallisuuden ja vaatimattomuuden hyveet ovat arvossaan. Artikkelin tulokset puhuvat enemmän talonpoikaiskulttuurista periytyvän tasavertaisuuden normin sitkeydestä kuin eroja hakevan keski Iuokkaisen kulttuurin vahvuudesta. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Sosiologia is the property of Westermarck Society and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)