SOSIOLOGINEN ELÄINTUTKIMUS -- ELÄINTEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS SOSIOLOGIAN TUTKIMUS-KOHTEENA. (Finnish)

Sociology of Human-Animal Relations -- Examining Social Meanings of Animals from Sociological Perspective. (English)

Sociological research on animal issues has increased rapidly in recent years. In this article, we map out this new research field in sociology - the sociology of human-animal relations: what are its key questions and theoretical approaches, and what kinds of opportunities and challenges does it offer to sociology. A central theme in the research field is the ambivalent status of animals as objects of care and of instrumental exploitation. The question of ambivalence has been unfolded by deconstructing the concepts of 'animal' and 'human', as well as the meanings of 'humanity' and '`animality'. Animals are significant others to humans: both alike and unlike humans, they have an important role as a tool of human self-definition. However, the difference in kind between humans and animals has remained strong in many cultural traditions. This human-animal boundary building includes three key themes: defining the sphere of moral responsibilities, legitimating animal exploitation, and social control. As regards to transformations in human-animal relations, the social meanings of animals have become increasingly ambiguous du- ring moderisation. The justification of animal use for the modern progress and the social creation of moral invisibility of animals have functioned as solutions to this modern dilemma. However, these resolutions are breaking down in the new conditions of risks and reflexivity in late modern societies, making animal issues more controversial and politicized than before. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Viime vuosina kasvanut yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on tuottanut myös sosiologisia analyyse- jä eläinten yhteiskunnallisesta merkityksesta sekä ihmisten ja eläinten välisistä suhteista. Tässä artikkelissa kartoitamme tätä sosiologiseksi eläintutkimukseksi kutsumaamme uutta tutkimusalaa: Sen keskeisiä kysymyksenasetteluja ja teoreettisia Iahestymistapoja sekä sosiologialle tarjoamia mahdollisuuksia. Keskeinen teema tutkimusalueella on eläinten ambivalentti asema nun hoivan ja huolenpidon kuin välineellisen hyödyntämisen kohteina. Kysymystä ambivalenssista on avattu purkamalla eläimen ja ihmisen käsitteitä sekä ihmisyyden, inhimillisyyden ja eläimellisyyden merkityksiä. Eläimet ovat ihmiselle merkittäviä toisia: sekä samanlaisina että erilaisina kuin ihminen eläimet toimivat ihmisten itsemäärittelyn välineinä. Eläimen ja ihmisen välille rakennettu laadullinen ero on kuitenkin ama säilynyt. Ihminen-eläin-eron ylläpitoon on tutkimuksissa liitetty kolme teemaa: moraalisen osallisuuden rajaaminen, Sosiaalinen kontroIii sekä eläinten hyväksikaytön mahdollistaminen. Eläinsuhteiden muutoksen analyyseissä modernisoitumisen on nähty voimistaneen eläinsuhteiden ristiriitaisuutta. Tämä ristiriita on sällynyt oikeuttamisen ja näkymättomaksi rakentumisen prosessien avulla. Myöhäismoderneissa yhteiskunnissa esimerkiksi eläintuotannon riskit ovat horjuttaneet näitä ambivalenssin ratkaisuja. Tämä selittää osaltaan eläinkysymysten politisoitumista. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Sosiologia is the property of Westermarck Society and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)