PAIKALLISYHTEISÖLLISYYS JA SEN KATOAMINEN HELSINGIN SEUDUN TYÖLÄISESIKAUPUNGEISSA. (Finnish)

Bonds of Local Community and Their Disappearanceߪ. (English)

The article investigates bonds of local community and their disappearance on the basis of the community theory developed by Norbert Elias (1974). In Elias's theory mutual interdependencies are regarded as the universal basis of social relations. This theory is seen as an alternative to the classical approach represented by Ferdinand Tönnies and Émile Durkheim where there is a fundamental difference between communal and social relations. The study probes into the working class suburbs that developed in the Helsinki area in the early 20th century. The data comes from publications that deal with the everyday life in the suburbs and with social development in the 20th century. By analyzing local everyday life, collective actions and the local public sphere in the working class suburbs, the article maps out the development in which the working class suburbs transformed from village-like areas into modern residential areas that had little local community feeling. In the early 20th century, bonds of local community were based on the fact that the inhabitants depended on local social networks and on different kinds of local arrangements. The disappearance of the community bonds towards the end of the century was caused by the fact that the people were becoming wealthier and modern service structures and technologies were rapidly developing. This development decreased the need for local social interaction and co-operation as well as the inhabitants' interest in the closed local settings. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Artikkelissa käsitellään paikallisyhteisöllisyyttä ja sen katoamista Norbert Eliasin (1974) kehittämän yhteisöteorian näkökulmasta. Eliasin teoriassa asetetaan keskinäiset riippuvuussuhteet yhteiskunnal-listen suhteiden universaaliksi perustaksi. Tämä teoria nähdään vaihtoehdoksi Ferdinand Tönniesin ja Émile Durkheimin edustamalle klassiselle lähestymistavalle, jossa yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten suhteiden välillä on perustava ero. Tutkimuskohteena ovat Helsingin ympäristöön 1900-luvun alkupuolella syntyneet työläisesikaupungit. Aineistona on käytetty esikaupunkien arkielämää ja 1900-luvun yhteiskunnallista kehitystä käsitteleviä julkaisuja. Työläisesikaupunkien paikallisen arkielämän, kollektiivisen toiminnan ja paikallisenjulkisuuden tarkastelun avulla artikkelissa hahmotetaan kehitystä, jossa työläisesikaupungit muuttuivat kylämäisistä asuinalueista nykyaikaisiksi omakoti-ja kerrostaloalueiksi, joille on ominaista paikallisyhteisöllisyyden vähäisyys. Työläisesikaupunkien 1900-luvun alkupuolen paikallisyhteisöllisyys perustui siihen, että niiden asukkaat olivat riippuvaisia paikallisista sosiaalisista verkostoista sekä erilaisista paikallisista järjestelyistä. Yhteisöllisyyden katoaminen vuosisadan loppupuolella johtui asukkaiden vaurastumisesta sekä nykyaikaisten palvelujärjestelmien ja teknologian kehityksestä. Tämä kehitys vähensi paikallisen kanssakäymisen ja yhteistyön tarvetta sekä asukkaiden kiinnostusta suppeita paikallisia ympyröitä kohtaan. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Sosiologia is the property of Westermarck Society and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)