Hoitosuositukset ja kolesterolihäiriöiden hoidon lääkkeellistyminen Suomessa 1986-2017. (Finnish)

Pharmaceuticalisation of cholesterol treatment in Finland 1986-2017. (English)

Cardiovascular diseases (CVD) are a major public health concern in Finland. Ever since a new class of cholesterol drugs known as statins became available in the late 1980's, their use has increased substantially. Statins are used to treat both high cholesterol among patients with known CVD and seemingly healthy persons at risk of the disease. This expansion of treatment from disease to risk states has provoked critique. Pharmaceuticalisation denotes the process by which various human conditions are treated with pharmaceuticals or become opportunities for pharmaceutical interventions. In this paper we analyse how clinical guidelines construct target groups and a demand for cholesterol drugs, and we describe critical expert debates over the guidelines. While guidelines aim to steer clinicians' performance, the expert debates reveal the range of opinions on the guidelines. Our data consists of Finnish clinical guidelines and the polemic commentaries about them in the medical journals Suomen Lääkärilehti and Duodecim 1986-2017. Our findings indicate that the guidelines support pharmaceuticalisation by tightening the target levels for cholesterol, expanding the definition of high risk, and shortening the time period for lifestyle treatment preceding pharmaceutical options. Both the significant changes in the guidelines and the liveliest expert debates happened at the beginning of the study period. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Sydän- ja verisuonitaudit ovat keskeinen suomalainen kansantauti. Sen hoidon ytimessä ovat statiinit, jotka tulivat markkinoille 1980-luvun lopussa. Niiden käyttö onkin lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Statiineja käytetään paitsi todettujen sydäntapahtumien hoitoon myös niiden ennaltaehkäisyyn. Tämä lääketieteen alan laajeneminen todetuista sairauksista riskeihin on herättänyt kritiikkiä. Puhutaan lääkkeellistymisestä, jonka tuloksena yhä uusien käyttäytymiseen liittyvien tai ruumiillisten tilojen katsotaan vaativan lääkehoitoa. Artikkelissa erittelemme, miten lääkkeiden kohderyhmä ja käyttötarve rakentuvat kolesterolihäiriöiden hoitosuosituksissa, sekä kuvaamme niistä käytyä kriittistä asiantuntijakeskustelua. Hoitosuositukset pyrkivät ohjaamaan lääkäreiden toimintaa, kun taas asiantuntijakeskustelu tuo esiin niihin liittyvää mielipidekirjoa. Aineistoina ovat vuosina 1986-2017 julkaistut veren rasva-arvojen hoitosuositukset sekä Suomen lääkärilehdessä ja Duodecim-lehdessä niitä kommentoineet poleemiset kirjoitukset. Havaintojemme mukaan hoitosuositukset ovat tukeneet lääkkeellistymistä tiukentamalla kolesterolihäiriöiden hoitotavoitteita, laajentamalla suuren sairastumisriskin kriteereitä sekä lyhentämällä aikaa jonka jälkeen elämäntapahoidosta siirrytään lääkehoitoon. Merkittävimmät muutokset ajoittuivat tarkastelujakson alkupäähän. Myös hoitosuosituksista käyty keskustelu oli vilkkaampaa ja painokkaampaa tarkastelujakson alkupäässä. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Sosiologia is the property of Westermarck Society and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)